Pentti Saarikoski -päivät 8/2025
Kuva Pekka Mustonen
Pentti Saarikoski -päivät 22.8. - 23.8.2025 Valamon luostari Valamontie 42 79850 Heinävesi kulttuuritasken@gmail.com 040 9365022
Saarikoski | Sukupuoli
Rosa Liksom | Kirjallisuuden tehtävä tänään, kun militarismin pasuunat pauhaavat
Rosa Liksom on ollut koko ikänsä aktivisti tavalla tai toisella. Näinä aikoina hän on keskittynyt rauhan ja sodan asioihin, joihin kuuluvat keskeisenä planeettamme ilmastonmuutos, 6. sukupuuttoaalto ja planeettamme rajat sekä militarismi, militarisaatio ja kysymykset miten voisimme rakentaa rauhaa. Liksom puhuu Saarikoski -päivillä sodan ja rauhan kysymyksistä -sota ei ole koskaan voitto.
Rosa Liksom on arvostettu kirjailija ja kuvataiteilija. Hänen on todettu päässeen tuotannossaan irti pohjoissuomalaisesta ja kansallisesta kontekstista ja saaneen eräänlaisen maailmankansalaisen leiman. Liksomin teoksia on käännetty kymmenille kielille. Kirjailijalle on myönnetty muun muassa valtion kirjallisuuspalkinto (1987 ja 1992) sekä Ruotsin Akatemian pohjoismainen palkinto 2019. Liksom on voittanut esimerkiksi Finlandia-palkinnon teoksestaan Hytti nro 6 vuonna 2011.
Kuva Riitta Cankoçak
Riitta Cankoçak | Erotismi Pentti Saarikosken runoudessa
Kun poeetta Pentti Saarikoski kirjoittaa ¨Maailmasta ¨-nimisessä teoksessaan olevansa ¨ hämähäkillä ratsastaja ¨, saattaa ilmaisu laukaista lukijassa avantgardististen ärsykkeiden tärähtelyä. Esimerkki on symbolisesti herkullinen koska se, jopa ironisessa kompleksitestissään, imaisee meidät aiheemme ytimeen eli eroottisten elementtien tutkimiseen Saarikosken runoudessa. Mitä tulee Saarikosken unelmaan ratsastaa hämähäkillä tähtien tasolla, on taannut hänen legendaarisuutensa.
Riitta Cankoçak opiskeli pohjoismaista kirjallisuutta Tukholman yliopistossa, italian kieltä Peruggian yliopistossa. Hän toimi filosofisessa traccia-koulukunnassa, osallistui dario fo´teatterikiertueisiin, purjehti sokeana turkkilaisen ydinfyysikko aviomiehensä kanssa, käänsi Kalevalan turkin kielelle. Cankoçak myös kääntänyt Minna Canthia turkiksi ja muun muassa yksittäisiä Saarikosken runoja turkkilaisiin kirjallisuuslehtiin. Hän on julkaissut 9 kirjallista teosta ja lukuisia esseitä.
Kuva Jyrki Suikkanen
Tarja Tuovinen | Miltä maailma näyttää burkan takaa?
Kuinka pärjäsin johtajana sairaalassa Afganistanissa, jota johti Talebanin kapteeni? Tarja Tuovinen puhuu siitä, miten on kokenut naisten oikeudet liikkuessaan maailman kriisipesäkkeissä avustustyöntekijä ja erikoissairaanhoitajana. Kirjailija näyttää myös Saarikoski -päivillä miltä maailma näyttää katsottuna burkan takaa.
Tarja Tuovinen on heinävetinen kirjailija, entinen avustustyöntekijä ja erikoissairaanhoitaja. Hänen ensimmäinen teoksensa Hikeä, kyyneleitä ja sideharsoa: naisena kriisipesäkkeissä 2013, herätti huomiota rohkeilla päiväkirjamerkinnöillään, jotka perustuivat Tuovisen kahdeksankymmentäluvun lopusta lähtien tekemiin päiväkirjakirjoituksiin maailman sota -ja kriisipesäkkeistä.
Kuva Terhi Tuhkanen-Markkula
Terhi Tuhkanen-Markkula | Pentti Saarikoski rakkaiden naistensa silmin
Pentti Saarikoski oli naimisissa neljästi ja lempi leiskui monien muidenkin kanssa, limittäin ja lomittain. Mutta mitä rakastetut naiset ajattelivat Pentistä taiteilijana, puolisona ja lastensa isänä, miten pikkusisko näki ihaillun veljensä? Terhi Tuhkanen-Markkula analysoi Saarikoskesta rakastavien naisten silmin kirjoitettuja kirjoja Mia Berner, PS – Merkintöjä suruvuodelta (1986), Tuula-Liina Varis, Kilpikonna ja olkimarsalkka (1994), Sirkka Garam, Veljeni Pentti – Pentti Saarikoski sisaren silmin (2007) ja Tuula Saarikoski Kaaos ja kirkkaus (2015).
Terhi Tuhkanen-Markkula on kuopiolais-siilinjärveläinen kirjallisuuskriitikko ja tietokirjailija, jonka erikoisaloja ovat muun muassa Suomen kultakauden taide, savolainen mikrohistoria ja Minna Canth. Hän lukee ja analysoi kirjoja, fiktiota ja faktaa, niin aikuisille, lapsille kuin nuorillekin. Tuhkanen-Markkula työstää pro gradu -tutkielmaa Helsingin yliopistossa Jorma Ranivaaran ja Harri Sirolan romaanien naisten ja miesten välisistä suhteista.
Kuva Tomi Kontio
Kätlin Kaldmaa | Naisen paikka ja mihin me häntä tarvitsemme - Katsauksia Saarikosken proosaan
Kuten kaikilla muillakin kirjailijoilla Pentti Saarikoskella on oma lähestymistapansa maailmaan, joka on tottunut paitsi miehiin myös naisiin. Vilkaisemalla Saarikosken proosateoksia yritämme vahvistaa naisen paikkaa Saarikosken kirjoituksissa ja onko se muuttunut kirjojen aikana. 1960-luvun maailma on melko erilainen kuin 1980-luvun maailma. Miten Saarikosken kirjoitukset heijastavat tätä muutosta?
Kätlin Kaldmaa on palkittu virolainen runoilija, kirjailija ja kääntäjä. Hän on julkaissut viisi runokokoelmaa ja laajan valikoiman proosakirjoja. Hänen kirjoituksensa on käännetty 33 kielelle ja julkaistu maailmanlaajuisesti. Hän on kääntänyt yli 50 teosta maailman parasta kirjallisuutta. Kätlin on PEN Viron presidentti ja PEN Internationalin kansainvälinen sihteeri. Hän työstää parhaillaan kuudetta runokokoelmaansa ja toista romaaniaan.
Kuva Eila Kaarresalo-Kasari (1972)
Eila Kaarresalo-Kasari | Ampumarata (Finnish Frustrations, 1969) lyhytelokuva
Ampumarata on ensimmäisiä tietoisesti naisnäkökulmasta tehtyjä suomalaisia elokuvia. Se käsittelee tanssipaikkatarinan muodossa naisen seksuaalista eriarvoisuutta mieheen verrattuna. Elokuva on kiertänyt filmifestivaaleja maailmalla yli 50 vuotta, viimeksi Triesten ja Scwerinin elokuvajuhlilla kesällä 2021. Ampumarata on palkittu Tampereen kansainvälisillä lyhytelokuvajuhlilla juryn erikoispalkinnolla vuonna 1970 ja Filmiaura Ry:n Jussi-kunniakirjalla 1970. Pentti Saarikoski -päivät esittää elokuvan ohjaan saatesanoilla.
Eila Kaarresalo-Kasari on suomalainen elokuvaohjaaja ja toimittaja. Hän muutti New Yorkiin vuonna 1964 ja suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon New Yorkin kaupunginyliopiston (CUNY) City Collegessa 1968 pääaineenaan elokuva. Ohjaaja on työskennellyt useita vuosia Yhdysvalloissa, jossa hänet on hyväksytty julkaisuun Women Who Make Movies (Hopkinson & Blake, New York 1975). Vuonna 2020 Kaarresalo-Kasari julkaisi muistelmateoksen Jazztyttö.
Kuva Laura Malmivaara
Marjo Heiskanen | Korvan kahinoita
Etsinnässä on nuotteja sumuun, kun pitkään pianistina työskennellyt kirjailija Marjo Heiskanen lukee Saarikosken tuotantoa naisena ja muusikkona. Luenta kietoutuu Heiskasen romaanien Mustat koskettimet (Siltala 2017) ja Magdan aaria (Siltala 2025) teemojen ympärille, sumun ja kirkkauden sointeihin.
Marjo Heiskanen on kirjailija, joka alkuperäiseltä ammatiltaan oli muusikko. Heiskasen esikoisromaani Idiootin valinta (Siltala 2009) oli Helsingin Sanomien esikoispalkintoehdokkaana. Romaanien ohella Heiskaselta on julkaistu runoja, elämäkerta ja tietokirja nuorille. Heiskanen on myös kirjoittanut librettoja. Musiikkiromaani Mustia koskettimia (Siltala 2017) seuraa alkuvuodesta 2025 toinen musiikkiteemainen romaani, Magdan aaria. Oman taiteellisen työnsä ohessa Marjo Heiskanen on toiminut useissa alan luottamustehtävissä, viimeksi valtion kirjallisuustoimikunnan puheenjohtajana.
%20%E2%80%93%20kopio%20(2).jpg)
Pentti Saarikoski 2. syyskuuta 1937 Impilahti – 24. elokuuta 1983 Joensuu
Pentti Saarikoski -päivät ovat runoilijamestarin henkeä kunnioittava kirjallisuustapahtuma. Päivillä esiintyy koti- ja ulkomaisia kirjailijoita ja tutkijoita avaamassa teemoja sekä kauno- ja tietokirjallisuuden että muiden tieteiden ja taiteiden näkökulmista. Runoilija on haudattu Valamoon, missä Saarikoski -päiviä järjestetään vuosittain aina elokuun loppupuolella.
Ohjelma ja aikataulut päivittäin
Kursivoidulla merkitty ohjelma kuuluu luostarin päiväohjelmaan
Perjantai 22.8.
06:00 Puoliyöpalvelus, aamupalvelus, I hetki
07:30 Luostariaamiainen, ei sisälly ohjelmaan
11:00 - 12:00 Lounas
12:00 - 12:15 Päivien avaus, käytännön asioita, kulttuurikeskus
12:15 - 13:30 Marjo Heiskanen | Korvan kahinoita
Ohjelmaosuuksien välissä tauot
13:30 - 15:00 Tarja Tuovinen | Miltä maailma näyttää burkan takaa?
15:00 - 16:30 Terhi Tuhkanen-Markkula | Pentti Saarikoski rakkaiden naistensa silmin
16:30 - 17:30 Eila Kaarresalo-Kasari: Ampumarata (1969) elokuvaesitys ja keskustelu ohjaajan saatesanoin
18:00 - 23:00 Vapaata ajatusten vaihtoa viinituvalla
18:00 IX hetki, ehtoopalvelus, pieni ehtoonjälkeinen palvelus ja kolmikanoni
19:30 Iltapalaa
20:00 - 20:30 Litania Pentti Saarikosken haudalla, kuolemasta tulee kuluneeksi 42 vuotta 24.8.2025
21:00 - 23:00 Rantasauna, 21:00 - 22:00 naiset, 22:00 - 23:00 miehet
Lauantai 23.8.
06.00 Puoliyöpalvelus, aamupalvelus, liturgia
07.30 Luostariaamiainen
09:00 - 10:30 Rosa Liksom | Kirjallisuuden tehtävä tänään, kun militarismin pasuunat pauhaavat, kulttuurikeskus
Ohjelmaosuuksien välissä tauot
10:30 -12:00 Riitta Cankoçak | Erotismi Pentti Saarikosken runoudessa
Huoneiden luovutus klo 12:00 mennessä, tavarat mahdollisuus säilyttää kulttuurikeskuksella
12:00 - 13:00 Lounas / 12.00 rukouspalvelus
13:00 - 14:30 Kätlin Kaldmaa | Naisen paikka ja mihin me häntä tarvitsemme - Katsauksia Saarikosken proosaan
14:30 Päätös
18:00 Vigilia
18:00 - 23:00 Vapaata ajatusten vaihtoa viinituvalla
Luostarin kaikki aukioloajat 1.6. - 31.8.2025
Pentti Saarikoski -päivät
Valamon luostari Heinävesi
Valamontie 42, 79850 Uusi Valamo
Ilmoittautumiset, hinnat ja tiedustelut kurssit@valamo.fi 017 5701 810
Hintoihin sisältyy ohjelma, majoitus ja ohjelman mukaiset ateriat
Ilmoittautumiset 01.8.2025 mennessä
Mikäli ilmoittautuminen on jo päättynyt, kysy paikkoja 017 570 1810
Saarikoski -päivät 2025 -sivusto julkaistaan Valamon luostarin Internetsivuilla 9/2024
Päivien sisältö on tuotettu yhteistyössä Kulttuuri Taskenin kanssa
Tiedustelut sisällöstä kulttuuritasken@gmail.com 040 9365022
Valamon luostarin Internetsivuilla
Pentti Saarikoski -päivät 2024
Pentti Saarikoski -päivät 2023
Valamon luostari | Valamon opisto | Heinävesi | Kulttuuri Tasken | Kustannusosakeyhtiö Sammakko | Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto | Kriittinen korkeakoulu | Tuli & Savu – Runouslehti | Kirjallisuudentutkijain Seura | Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri ry | Suomen Kirjailijaliitto